Kuinka järjestää palautetilaisuus täystyrmäyksen jälkeen?
Eduskuntavaalit ovat ohi ja maassamme on satoja pettyneitä ehdokkaita ja tuhansia tukiryhmäläisiä. He ovat tehneet lukemattoman määrän tunteja edistääkseen itselleen tärkeitä tavoitteita. Sitten tulee vaalitulos ja pettymys, kun riittävän moni ei jakanutkaan samoja itselle tärkeitä arvoja ja tavoitteita. Täystyrmäys, josta pitäisi toipua ja mennä eteenpäin.Järjestömaailmassa ehkä useimmin ja raskaimpia pettymyksiä kohdataan vaikuttamistyötä tekevissä yhdistyksissä ja urheiluseuroissa. Yritysmaailmassa start-up -yrityksillä, jotka tuovat puolivalmiita tuotteita nopeasti markkinoille, on suuri riski epäonnistua. Entä jos palautetilaisuudesta saisi voimaa tulevaisuuteen, niin mitä se merkitsisi organisaation toimintakyvylle?
Paljon on tehty asioita, joista voi oppia ensi kertaa varten tai hyödyntää muussa elämässä. Jos minun pitäisi järjestää palaute tällaisessa tilanteessa, kysyisin yhden kysymyksen:
Kerro yksityiskohtaisesti parhaasta hetkestä kampanjassasi, jolloin huomasit että sillä mitä teit,oli vaikutusta. Mitä sinä ja muut teitte? Mistä huomasit, että sillä oli vaikutusta? Mikä auttaisi sinua ja meitä kaikkia tekemään sitä ensi kerralla vielä enemmän?
No olihan tässä useampi kysymys. Ensimmäisen tarkoituksena on luoda monipuolinen ja yksityiskohtainen kuvaus onnistuneesta suorituksesta. Sitä voi hyvin tarkentaa kysymällä: mitä vielä? Mitä vielä? Seuraava kysymys yhdistää teot ja vaikutuksen. Kolmas kysymys johtaa oppimiseen: mitä minun on tehtävä, jotta onnistuisin uudestaan.
Se mihin suuntaamme huomiota, kasvaa
Palautteessa voisi kysyä virheistä ja siitä mikä ei toimi. Pettymyksen purkautuminen johtaa helposti valittamiseen. On tilanteita, jolloin sille on annettava tilaa. Joskus se helpottaa. Ja harvoin valittaminen kuitenkaan tuo parempaa mieltä tai saa paremmalle tuulelle. Jos epäonnistumisia on tarve käsitellä, niin kysyisin: mitä tilalle? Jos jokin ei toiminut, niin ei riitä, että se tunnistetaan. Epäonnistumisia käsiteltäessä olemme menneisyydessä, jota emme voi muuttaa. Kun mietimme mitä tilalle, olemme jo tulevaisuudessa. Se luo toivoa.Siksi kysyisin pienistäkin hyvin menneistä asioista: niistä, mitä halutaan lisää. Jos ensi kerralla tehdään onnistuneita asioita enemmän, jäävät vähemmän toimivat pakostakin vähemmälle.
Palautetilaisuus toimii parhaiten, kun paikalle saadaan toimijoita organisaation joka tasoilta tai lohkoista kuulemaan toisiaan. Isommassa ryhmässä jakaisin nämä haastattelukysymykset pienryhmille, jotta jokainen tulee vuorollaan kuulluksi. Haastattelujen tulokset voi kirjata vaikka liimalapuille, jotka ryhmitellään. Sitten on analyysin vuoro: mitkä asiat toistuvat? Mitä teemme ensi kerralla enemmän? Analyysi konkretisoidaan mahdollisimman käytännönläheisiksi toimenpiteiksi. Mitä minun pitää ensi kerralla tehdä, jotta onnistun paremmin?
Perehtynyt lukija tunnistaa, että tässä käytetään arvostavaa haastattelua. Itse asiassa, käyttäisin sitä myös onnistumisten jälkeiseen palautteeseen. Usein tuntuu, että aikaisemmista kokemuksista saatu palaute unohdetaan kun suunnitellaan seuraavaa kertaa. Jotta palaute vaikuttaisi toimintaan ja vahvistaisi oppivaa organisaatiota, veisin sen tällä tavalla henkilökohtaiselle tasolle.
Miten palautua täystyrmäyksen jälkeen?
Moka on lahja, pitäisi ajatella. Se on mahdollisuus oppia. Pettymyksestä palautumisen taito eli, resilienssi,on sisun sukulaiskäsite. Resilienssiä tarvitaan, jotta jaksaa ajatella mokaa lahjana. Jotta palaudutaan ja ollaan avoimin mielin valmiita oppimaan tehdystä ja menemään eteenpäin. Resilienssin kasvattamiseen on monta muutakin keinoa. Samoin palautteesta oppimiseen. Mikä on sinun paras kokemuksesi tai konstisi?
Share story
0 kommenttia:
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.