Mistä tunnistaa ratkaisukeskeisyyden?

11.07 Lari Karreinen 0 Comments

Ratkaisukeskeiset vinkit ovat ratkaisukeskeinen lähestymistavan tuntomerkkejä. Association for the Quality Development of Solution Focused Consulting and Training on koonnut listan asioita, joista voi tunnistaa ratkaisukeskeisyyden käytännössä. Lista on tarkoitettu sertifioitumisen tueksi, mutta sitä voi hyödyntää oman ratkaisukeskeisyyden kehittämisessä. Jos ratkaisukeskeisyys on sinulle uutta, kannattaa lukea ensin tämä.

Harjoittajan perusasenne

• muutosta tapahtuu koko ajan ja tehtävänämme on havaita hyödyllinen muutos ja vahvistaa sitä
• niiden voimavarojen ja osaamisen huomioiminen jota jo on sen sijaan, että keskitytään siihen mitä ei ole
• lähtökohtaisesti mahdollisimman vähän oletuksia tai ennakkoajatuksia valmennettavasta ja hänen arvostamisensa oman elämänsä asiantuntijana
• arvostava, ei syyttelevä ja yhteistyöhakuinen asennoituminen
• vaikuta vuorovaikutukseen, ei siihen mitä on ihmisen pään sisällä
• työskentely valmennettavan tavoitteita kohti hänen määrittelyjensä mukaan, säilyttäen valmentajan ulkopuolisen näkökulma
• jokaisen tapauksen kohteleminen erilaisena ja valmennuksen prosessin sovittaminen asiakkaan tarpeisiin sen sijaan, että seuraa teoreettista tai käsitteellistä mallia. Valmennusprosessi syntyy joka kerta uudestaan sen pohjalta, mitä valmennettava sanoo, tekee ja haluaa. 

Työkalut eli miltä se näyttää

Tämä ei ole tarkistuslista eikä kaikkien kohtia tarvitse täyttyä samalla kertaa.

• Keskustelun muotoilu asiakkaan kielen, vertauskuvien, tarinoiden ja käyttäytymisen kautta
• käytä yksinkertaista, käytännönläheistä kieltä. Pysy arjen tasolla vuorovaikutuksen kuvaamisessa ajattelumallien sijaan
• pienten ja tarkkojen, vuorovaikutusta kuvaavien myönteisten sanojen käyttö. Keskity ratkaisuihin mieluummin kuin ongelmien poistamiseen tai jonkin alkamiseen mieluummin kuin jonkin lopettamiseen.
• Hyödyllisen muutoksen ja myönteisten erojen vahvistaminen kaikissa vaiheissa: ennen ensimmäisen valmennuksen alkua, valmennusten välillä ja jälkikäteen
• Auta valmennettava rakentamaan oma toivottu tulevaisuutensa ihmekysymyksen tai muun toivottua tulevaisuutta käsittelevän kysymyksen avulla
• Nosta esille mitä toivotusta tulevaisuudesta tapahtuu jo nyt käyttämällä skaala-, poikkeus- ja selviytymiskysymyksiä, vahvuuksia ja ratkaisuja joita jo on sekä muita menetelmiä
• valmennettavan voimavarojen nimeäminen ja huomioiminen, kohteliaisuuksien ja tehtävien (mitä tarkoittaa tasks tässä?) esittäminen sopivalla tavalla
• Etsi ja vahvista hyödyllistä muutosta, myönteisiä poikkeuksia ja valmennettavan voimavaroja valmennusten välillä siten, että se vahvistaa hänen rooliaan, toimijuuttaan, tehokkuuttaan ja valintojaan muutoksen tekijänä
• Auta valmennettavaa huomaamaan ja ottamaan pieniä rakentavia askeleita halutun muutoksen suuntaan
• Työskentele vastauksesta kysymykseen ja tapahtumasta toiseen. (En tiedä mikä seuraava kysymys on ennen kuin kuulen mitä valmennettava vastaa). Ratkaisukeskeisen toimijan seuraavat toimenpiteet riippuvat valmennettavan viimeisimmästä hyödyllisestä vastauksesta

Tausta ja iso kuva

• Ratkaisukeskeisyys keskittyy ihmisten välisen vuorovaikutukseen siten kuin se kuvataan, havaitaan tai koetaan. Siinä ei käytetä systeemisiä tai psykologisia malleja sisäisistä ajureista (drivers), (mikä on inner teams?), motivaatiosta, systeemien rakenteista tai hypoteeseista. Kun valmennettava käyttää tämänkaltaisia käsitteitä käytämme hänen kieltään suuntaamaan puhe havaittaviin merkkeihin etenemisestä. Esimerkiksi: ”Mitä huomaat kun x on paremmin motivoitunut? Miten vastaat siihen? Miten työtoverisi huomaavat silloin? Mitä muuta?
• Suuri osa valmennuskeskusteluista käydään ihmisten havaittavasta käyttäytymisestä sen sijaan, että käytetään mentaalisia tai muuten diagnoisoivaa kieltä. Esimerkiksi: Mitä rouva V tekee kun hän huomaa Herra W:n tekevän jotain? Keskitytään siihen mitä valmennettava haluaa ja oletetaan, että hänellä on kaikki taidot päästä sinne. Keskitytään siihen mitä tapahtuu ihmisten nenien välillä eikä spekuloida sillä, mitä saattaa tapahtua heidän päänsä sisällä!
• Ratkaisukeskeisyyden harjoittaminen ja siitä puhuminen ovat eri asioita. Ymmärrämme, että voimme kuulostaa monimutkaisilta puhuessamme ratkaisukeskeisyydestä ammattimaisessa mielessä, vaikka pyrimme yksinkertaisuuteen valmennettavien kanssa. Ratkaisukeskeistä ammattilaista auttaa kun hän voi puhua näillä eri tavoilla, kunnioittavasti ja ammattimaisesti. (Täm ei nyt suomennu kovin hyvin: It is helpful for an SF professional to be able to talk about the difference between an interactional stance as described above and other approaches in a respectful and professional way.)
• Voimme odottaa näkevämme jotain viittauksia Insoo Kim Bergiin, Steve de Shazeriin, Milwaukee-ryhmään ja muihin siten kuin on sopivaa. Ja mahdollisesti laajemmin  Milton Ericksoniin ja Mental Research Instituteen. Jos jotain lähteitä ja perustajia kunnioitetaan, niin nämä pitäisi mainita. Väitteet, että joku omistaisi sen mitä tehdään tai luodaan ovat siksi selkeitä merkkejä sitä, ettei se voi olla näiden määrittelyjen mukaan ratkaisukeskeistä .

Käänsin tämän osana omaa ratkaisukeskeisen valmentajan opintojani eikä se ole ihan sanatarkka. Parin kohdan käännös jäi vielä auki. Miten sinä kääntäisit suluissa olevat kohdat?