Askeleita parempaan vapaaehtoistoimintaan
Uusien hetkessä syntyvien verkostomaisten toimintamuotojen on ennustettu syrjäyttävän perinteisiä kansalaisjärjestöjä. Ihmisten ajasta kilpailevat yhä useammat eri harrasteet ja yhä enemmän halutaan myös varata aikaa perheelle. Samaan aikaan pitkäaikaisten aktiivien uupuessa monilla yhdistyksillä on vaikeuksia löytää uusia työskentelyyn sitoutuvia hallitusten jäseniä.
Onko aika ajanut ohi perinteisen vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaisjärjestötoiminnan vai voisiko ratkaisu löytyä tekemällä asioita toisin?
Vapaaehtoistoiminnan tapojen on muututtava yhteiskunnan mukana, vaikka toiminnan idea on pysynyt samana. Yhteinen päämäärä ja aate ovat saaneet ihmiset liikkeelle läpi vuosisatojen. Moni yritys olisi kateellinen sille kaikelle sitoutumiselle, jolla vapaaehtoiset suorittavat tehtäviään. Vapaaehtoisperiaatteella on järjestetty Suomessa kymmenien tuhansien osallistujien tapahtumia. Kysymys on jatkossa, miten se tehdään mahdolliseksi yhteiskunnassa, jossa ihmisillä on eniten pulaa ajasta ja yhä enemmän tarvetta yhteisöllisyydelle.
Kirjoitukset on muokattuna julkaistu Vihreässä Langassa 42/2010 jutussa Näin ei paranneta maailmaa. Pohjana on Maria Halosen kanssa kirjoittamani ja Meri Tennilän toimittama kirja 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan (Visio 2010). Opit on saatu järjestömaailmasta, mistä kiitos kaikille teille joiden kanssa olen saanut kokeilla, oppia ja harrastaa. :)
Share story
0 kommenttia:
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.